torstaina, huhtikuuta 27, 2006

Kuukkeleille julkisuutta

Ympäristöjärjestöt julkaisivat tänään tietopaketin "Pirkanmaan ja lähialueiden kuukkelit – Metsiemme peruslajista uhanalaiseksi harvinaisuudeksi". Julkaisussa kerrotaan Etelä-Suomen kuukkelitilanteesta sekä lajin biologiasta ja hälyttävän taantumisen syistä sekä kuukkelin suojelutyöstä Pirkanmaalla.

Kansanedustaja Oras Tynkkynen jätti tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen kuukkelin suojelun edistämisestä Etelä-Suomen valtion mailla. Tynkkynen muistuttaa kysymyksessään, että Suomen perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta kuuluu kaikille.

Kuukkeli on pohjoisen havumetsävyöhykkeen peruslaji, joka on aiemmin elänyt koko Suomessa etelärannikkoa myöten. Ihmisen toiminnan vuoksi se on joutunut väistymään maassamme yhä pohjoisemmaksi. Eteläisimmistä maakunnista kuukkeli on nyt tyystin hävinnyt. Laji on luokiteltu alueellisesti uhanalaiseksi maan eteläpuoliskossa ja Pohjanmaalla.

- Metsähallitus on toistuvasti avohakannut Virtain kuukkelimetsiä, vaikka Etelä-Suomen kuukkelikato, metsien alhainen suojelutaso ja ennen kaikkea kuukkelin pesintä alueella on heillä hyvin tiedossa, kertoo Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Juho Kytömäki.

Pirkanmaan ja lähialueiden kuukkelit –julkaisuun on kuviaan antanut mm. luontokuvaaja Hannu Siitonen. Hän korostaa kuukkelin merkitystä luonnonsuojelullisesti arvokkaan metsän indikaattorilajina:
- Jos metsäalueella elää kuukkeli, elää siellä myös paljon muuta vaateliasta metsälajistoa.

Julkaisun tuottamista ovat tukeneet Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys, Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri, Suomen luonnonsuojeluliitto, BirdLife Suomi, Luonto-Liitto ja Greenpeace.

julkaisi Editor klo 5:49 ip.

Varo sademetsäpuuta puutarhakalusteissa

Varo sademetsäpuuta puutarhakalusteissa, suosi eurooppalaista, neuvovat Luonto-Liitto ja Maan ystävät kuluttajia. Suuri osa kaupoissa myytävistä "kovapuusta" valmistetuista kalusteista on peräisin Kaakkois-Aasiasta, jossa hakkuut hävittävät sademetsiä ja valtaosa puusta hakataan laittomasti ja salakuljetetaan maailmanmarkkinoille.

Järjestöt suosittelevat, että kuluttajat eivät ostaisi sademetsäpuusta valmistettuja tuotteita. Eurooppalaisista puulajeista kuten männystä tai saarnesta valmistetut tuotteet ovat suositeltavin vaihtoehto kalusteiden hankkimista harkitsevalle. Järjestöt kannustavat kuluttajia kyselemään ja antamaan palautetta kauppiaille eettisesti kestävistä tuotteista.

Kaikki tropiikista tuleva puu ei ole peräisin sademetsistä, vaan osa, kuten kumipuu, akaasia ja eukalyptus, on peräisin viljelmiltä. Nämä puulajit ovat parempi vaihtoehto kuin sademetsäpuut, vaikka niihinkin voi liittyä metsien raivausta tai maakiistoja paikallisväestön ja viljelmäyhtiöiden välillä. Tiikki (teak) voi olla peräisin Burman sotilasjuntan hakkaamista luonnonmetsistä, eikä senkään käyttöä voi tällöin suositella.

- Sademetsien häviäminen on kaikkia suomalaisia koskettava ongelma. Sademetsäystävällinen kuluttaja jättää sademetsäpuun kaupan hyllylle. Mikäli kauppias ei osaa kertoa kovapuusta valmistetun tuotteen oikeaa puulajia ja alkuperää, kannattaa tuote jättää ostamatta, toteaa Niko Humalisto, Luonto-Liiton tropiikkikampanjan koordinaattori.

Järjestöt ovat uudistaneet kuluttajia ja kauppiaita palvelemaan perustetun verkkosivustonsa "Tropiikin puutarhahuonekalut - pala sademetsää patiolla?". Sivuilta löytyy mm. alkuperätietoja trooppisista puulajeista ja niiden uhanalaisuudesta sekä osto-ohjeita.

julkaisi Editor klo 5:36 ip.

tiistaina, huhtikuuta 25, 2006

Virtain Riponeva: Kuukkelimetsän puolustajat oikeudessa

Orivedellä käsitellään tänään oikeudessa syytteitä kuukkelimetsää puolustaneita luonnonsuojelijoita vastaan.

Metsähallitus avohakkasi syystalvella 2004 iäkkäitä havupuuvaltaisia sekametsiä Etelä-Suomessa häviämisvaarassa olevan kuukkelin pesimäalueella Virroilla. Luonnonsuojelijat osoittivat mieltä hakkuita vastaan paikan päällä.

Kuukkeli on paikkauskollinen vanhojen metsien ja korpimetsien lintulaji. Se on Suomen eteläpuoliskolla alueellisesti uhanalainen, Pirkanmaalla se on äärimmäisen uhanalainen. Uhanalaistumisen syynä on kuukkelille sopivien elinympäristöjen tuhoutuminen ja pirstoutuminen tehometsätalouden hakkuissa.

- Hakkuut olivat mielestämme luonnonsuojelulain vastaisia. Lain vaatimus lajien suotuisasta suojelun tasosta edellyttää, ettei minkään lajin luontaista levinneisyysaluetta tahallisesti pienennetä. Metsähallituksen hakkuut vaaransivat kuukkelin esiintymisen koko Pirkanmaalla, sanoo Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Juho Kytömäki.

Etelä-Suomen metsistä on alle kaksi prosenttia. Viime syksynä eduskunnalle luovutetussa kansalaisvetoomuksessa yli 110 000 suomalaista vaati lisää metsien suojelua Etelä-Suomeen.

julkaisi Editor klo 9:58 ap.

maanantaina, huhtikuuta 24, 2006

Seitsemisen lähimetsät: Metsänpuolustajien maksettaviksi määrätyt korvaukset alenivat

Valtion liikelaitos Metsähallitus aloitti marraskuussa 2004 hakkuut Ikaalisten Särkilammella, suoraan Seitsemisen kansallispuistoon rajautuen. Luonnonsuojelujärjestöt pitivät hakkuita kestämättöminä, sillä Etelä-Suomessa metsien suojelua tulisi kohdistaa juuri olemassa olevien suojelualueiden ja lajistoytimien läheisyyteen.

Ikaalisten käräjäoikeus määräsi metsänpuolustajat sakkoihin ja maksamaan korvauksia metsäkoneyrittäjälle ja metsänhakkuusta vastuussa olleelle Metsähallitukselle. Turun hovioikeus on nyt alentanut korvaussummia, jotka metsäaktivistit joutuvat maksamaan Metsähallitukselle. Muita kustannuksia ei muutettu tai käsitelty.

Särkilammen metsät sijaitsevat vain kilometrin päässä Seitsemisen arvokkaimmasta lajistoytimestä, Multiharjusta. Särkilampi oli mukana kansallispuistokomitean alkuperäisessä ehdotuksessa Seitsemisen kansallispuistoksi vuonna 1976.

julkaisi Editor klo 6:16 ip.

torstaina, huhtikuuta 20, 2006

Sumatran suosademetsät vaarassa tuhoutua

Ainutlaatuinen ekosysteemi Indonesiassa täytyy suojella metsänhakkuilta ja paperiteollisuudelta, vaativat ympäristöjärjestöt Jikalahari, CAPPA, ROBIN WOOD sekä Indonesian, Suomen ja Britannian Maan ystävät.

Yksi maailman suurimmista suosademetsistä on vaarassa tuhoutua täysin. Uhkana ovat paperiyhtiöiden APP:n ja APRILin laajat metsien hakkuut. APRIL on suomalaisperäisen metsäyhtiön UPM:n pitkäaikainen selluntoimittaja ja liikekumppani. Yhdessä APRIL ja APP ovat tuhonneet jo miljoona hehtaaria sademetsää hankkiessaan puuta sellunsa raaka-aineeksi ja raivatessaan metsää puuviljelmiensä tieltä.

Indonesiaan kuuluvan Sumatran saaren alavien alueiden sademetsät ovat lähes täysin kadonneet. Suurimpia jäljellä olevia alueita on Riaun maakunnassa sijaitseva Kamparin niemimaa, jonka suosademetsät kattavat vielä yli 400 000 ha. Alue on sumatrantiikerin ja monien muiden uhanalaisten lajien tärkeä elinalue. Suosademetsien häviämisestä aiheutuu ilmakehään niin suuria hiilipäästöjä, että ne voivat tehdä tyhjäksi aikomukset hidastaa ilmastonmuutosta.

- Kamparin niemimaan suosademetsät täytyy julistaa suojelualueiksi niitä uhkaavien hakkuiden ja teollisuuden suunnitelmien pysäyttämiseksi. Suojelualueita tulee hoitaa täydessä yhteistyössä paikallisyhteisöjen ja alkuperäiskansojen kanssa, toteaa Rully Syumanda, Indonesian Maan ystävien metsäkampanjoitsija.

Ympäristöjärjestöt vaativat loppua sademetsien raivaamiselle selluntuotantoa varten.
- Niin kauan kun APRIL ja APP jatkavat sademetsien avohakkuita, yhtiöiden, hallitusten ja kansalaisjärjestöjen tulee jäädyttää suhteensa tähän yhtiöön, sanoo Otto Miettinen, Suomen Maan ystävien metsävastaava.

Lisätietoa Sumatran sademetsistä:

julkaisi Editor klo 8:00 ip.

torstaina, huhtikuuta 13, 2006

3 000 000 hehtaaria öljypalmuviljelmiä Borneolle?

Maan ystävien tuore raportti kertoo öljypalmun viljelyn laajenemisen aiheuttamista ongelmista Indonesiassa ja sen yhteyksistä Eurooppaan. Raportissa viitataan suunnitelmiin raivata 3 miljoonaa hehtaaria öljypalmuviljelmiä sademetsien keskelle Borneon saarelle, Malesian rajalle. YK:n biodiversiteettikokouksessa maaliskuun lopulla Brasilian Curitibassa Indonesia julisti, että tämä paljon kansainvälistä hälyä aiheuttanut projekti olisi haudattu, mutta ilmeisesti näin ei ole.

Palmuöljyn tuotannolla, erityisesti palmuöljyviljelmillä, on paljon kielteisiä seurauksia. Sademetsien raivaus öljypalmuviljelmien tieltä on yksi merkittävimpiä metsätuhon syitä – jo miljoonia hehtaareja sademetsää on hävitetty öljypalmujen tieltä, suuri osa laittomasti. Sademetsien kadosta kärsivät niin luonnon monimuotoisuus kuin metsistä osin elantonsa saava väestökin. Uusia viljelmiä raivattaessa kasvillisuus usein laittomasti kulotetaan, mikä johtaa laajalle leviäviin savuhaittoihin ja jopa hallitsemattomiin metsäpaloihin.

Palmuöljy on maailman tärkein teollinen rasva, jota käytetään esimerkiksi saippuoissa ja einesten valmistuksessa. Palmuöljyn tuotannosta ja kaupasta noin 85 % on Indonesian ja Malesian hallussa. Palmuöljyn käytön ennustetaan kaksinkertaistuvan seuraavan 20 vuoden aikana.

Suomi käyttää toistaiseksi vain vähäisiä määriä palmuöljyä. Palmuöljyn energiakäyttö on kuitenkin muuttamassa tilannetta. Neste Oil suunnittelee käyttävänsä palmuöljyä biodieselin pääasiallisena raaka-aineena uudessa jalostamossaan.

- Euroopan maiden ei pitäisi nostaa palmuöljyn tuontimääriä ennen kuin ympäristö- ja sosiaaliset kysymykset on ratkaistu, sanoo Anne Van Schaik Hollannin Maan ystävistä.

julkaisi Editor klo 8:39 ap.

tiistaina, huhtikuuta 11, 2006

Etelä-Suomen soita suojeltava

Etelä-Suomen suoluonnon suojelua pitää lähivuosina tehostaa, esittää Luonto-Liitto. Ojituksilta säästyneet suoalueet on huomioitava nykyistä paremmin metsätaloudessa ja muussa maankäytössä. Lisäksi tarvitaan ojitettujen soiden laajamittaista palauttamista luonnontilaan eli ennallistamista.

Luonto-Liitto selvitti kesällä 2005 Uudellamaalla soiden ennallistamiskelpoisuutta. Selvitys osoitti mm. sen, että vaikka korven vesitalous olisi muuttunut pahoin, voi se olla luonnonsuojelullisesti arvokas. Monien, osin ojituksilla pilattujen uusmaalaisten suoalueiden palauttaminen luonnontilaan olisi melko helppoa.

Etelä-Suomen soista on suojeltu vain pari prosenttia. Moni suojeltukin suo on osin ojitettu.

Luonto-Liitto esittää, että Uudenmaan ennallistamiskelpoiset suoalueet tulee selvittää kattavasti. Uudenmaan lisäksi merkittäviä soiden lisäsuojelu- ja ennallistamistarpeita on koko Etelä-Suomessa, Oulun läänin länsiosassa ja Lounais-Lapissa.

julkaisi Editor klo 1:00 ip.

maanantaina, huhtikuuta 10, 2006

Puutarhahuonekalut - Pala sademetsää patiolla?

Suuri osa Suomessa myytävistä puutarhakalusteista on valmistettu trooppisista puulajeista, joiden suosiminen nopeuttaa sademetsien tuhoutumista sekä aiheuttaa sosiaalisia ja muita ekologisia ongelmia, muistuttaa Maan ystävien ja Luonto-Liiton puutarhahuonekalukampanja.

Monet ulkokalusteisiin käytettävistä puulajeista ovat uhanalaisia ja vaarassa hävitä sukupuuttoon hakkuiden - ja siten myös huonekalubisneksen - takia. Myös muun trooppisen puun käyttö voi olla ongelmallista, sillä hakkuissa tuhoutuu muiden uhanalaisten metsälajien elinympäristöjä. Sademetsien hakkuut tuhoavat myös usein alkuperäiskansojen asuinmaita ja vaikeuttavat perinteisten elinkeinojen harjoittamista. Puutarhahuonekaluteollisuuden käyttämä trooppinen puu on suurelta osin laittomasti hakattua. Esimerkiksi Indonesiassa jopa 70 % puusta on kaadettu laittomasti.

Trooppisiin puulajeihin voi törmätä muissakin yhteyksissä. Sisäkalusteet, työtasot, puulattiat, ikkunanpuitteet ja ovet ovat esimerkkejä tuotteista, joissa trooppisesta puista valmistettuja tuotteita on markkinoilla. Eräissä erikoistuotteissa (esim. soittimissa ja veneissä) trooppisilla puulajeilla on merkittävä markkinaosuus.

julkaisi Editor klo 11:35 ap.

torstaina, huhtikuuta 06, 2006

UPM, Stora Enso & Metsäliitto jälleen epäiltynä kartellista

Kilpailuvirasto epäilee UPM:n, Stora Enson ja Metsäliiton osallistuneen kiellettyyn kartelliin raakapuun hankinnassa. Tiettävästi kysymys on koko maata ja kaikkia puutavaralajeja koskevasta kartelliepäilystä, uutisoi Helsingin Sanomat.

UPM, Stora Enso ja Metsäliitto ovat Suomen suurimmat puunostajat ja ne ostavat kaksi kolmasosaa tukeista ja sata prosenttia kuitupuusta. Yksin Stora Enso ostaa lähes puolet Suomen valtion metsistä tulevasta puusta. Suomen valtio on Stora Enson suurin yksittäinen omistaja. Osuuskunta Metsäliiton muodostavat 131 000 suomalaista metsänomistajaa.

Kartellissa puunostajat säätelevät kilpailua siten, että myyjät eli metsänomistajat saavat puistaan huonomman hinnan kuin aidon kilpailun olosuhteissa.

Kartellitutkimukset alkoivat toukokuussa 2004, kun UPM otti yhteyttä Kilpailuvirastoon. Lain mukaan kartellin jäsen voi vapautua kokonaan kilpailunrikkomusmaksusta, jos se mm. antaa kartellista tietoja virastolle ennen kuin virasto on saanut tiedot muuta kautta. Laki tuli voimaan 1.5.2004, ja UPM:n yhteydenotto tehtiin sen jälkeen heti ensimmäisenä arkipäivänä.

Metsäliitto, UPM ja Stora Enso saivat sakkoja puukartellista Mikkelin seudulla 1993-1997.

julkaisi Editor klo 8:23 ap.

tiistaina, huhtikuuta 04, 2006

Malahvia: Metsähallitus jatkaa hakkuita Natura-alueella poliisivartiossa

Luonnonsuojelijat ovat tänään tiistainakin seuranneet Malahvian vanhojen metsien hakkuutilannetta paikan päällä maastossa. Metsähallitus jatkaa Natura-alueen hakkuita nyt poliisin turvin.

- Kahdelle aktivistille on tähän mennessä kirjoitettu sakkolappu. Ainakin toinen metsäkone jatkaa hakkuita tällä hetkellä, kertoi Luonto-Liiton Olli Manninen puhelimitse STT:lle leimikon reunalta.

Malahvian metsien hakkuita vastustavat Suomen luonnonsuojeluliitto, Kainuun luonnonsuojelupiiri, Luonto-Liitto ja Greenpeace. Paikalliset asukkaat keräsivät jo vuonna 1998 yli sadan nimen vetoomuksen Malahvian metsien säästämiseksi hakkuilta, koska alue on tärkeä eränkäynti- ja virkistysalue.


julkaisi Editor klo 5:52 ip.

Malahvia: Natura-alueen hakkuut jatkuvat poliisivartiossa?

Metsähallitus aloitti jälleen tiistaiaamuna hakkuut Malahvialla Natura-alueella, mutta keskeytti ne hieman myöhemmin. Greenpeacen ja Luonto-Liiton aktivistit tarkkailevat edelleen tilannetta paikan päällä.

STT:n mukaan Metsähallituksen Kainuun metsätalouden aluejohtaja Veikko Hiltunen on vahvistanut tiedon turvautumisesta poliisin apuun hakkuutöiden sujumisen varmistamiseksi.

Luonnonsuojelijoiden mukaan poliisi on tiistai-iltapäivällä saapunut paikalle.

Metsähallituksen mukaan tutkimushakkuilla "jäljitellään metsäpaloa ja myrskyä".

Luonnonsuojelijat vastustavat Malahvian Natura-alueen hakkuita. "Luonnossa ei tiettävästi ole myrskyjä, jotka poistaisivat puolet puusta satojen kilometrien päähän sellutehtaalle. Metsäpaloissa ei myöskään poistu puuta, vaan se jää palaneksi puuksi metsään. Juuri palanut puu on tärkeää uhanalaisille lajeille. Hakattujen metsien polttaminen ei ole metsäpalon jäljittelyä, vaan tekosyy puutavaran hakkuulle", todetaan Greenpeacen maanantaisessa tiedotteessa.

Tuoreimmat uutiset Malahvialta:

julkaisi Editor klo 4:49 ip.

Malahvia mediassa

julkaisi Editor klo 7:49 ap.

maanantaina, huhtikuuta 03, 2006

Malahvia: Luonnonsuojelijat protestoivat hakkuita vastaan

Luonnonsuojelijat osoittavat mieltään valtion liikelaitos Metsähallituksen "tutkimushakkuita" vastaan Suomussalmen Malahviassa.

Metsähallituksen mukaan tutkimushakkuilla "jäljitellään metsäpaloa ja myrskyä". Metsähallitus ei kuitenkaan selitä, miten puuston poistaminen hakkuissa jäljittelee myrskyä ja metsäpaloja. Luonnossa ei tiettävästi ole myrskyjä jotka poistaisivat puolet puusta satojen kilometrien päähän sellutehtaalle. Metsäpaloissa ei myöskään poistu puuta, vaan se jää palaneksi puuksi metsään. Juuri palanut puu on tärkeää uhanalaisille lajeille.

- Luonnontila ei parane, kun tällaisia nykymuotoiselta metsätaloustoiminnalta säästyneitä vanhoja metsiä hakataan monitoimikoneella ja puut viedään pois, sanoo Olli Manninen Luonto-Liiton metsäryhmästä.

- Keräämällämme yli sadan nimen adressilla metsien rauhoittamiseksi ei ole vaikutusta. Metsähallitus on tehnyt laajoja aukkohakkuita Malahvian läheisillä retkeilyreiteillä, ja nyt hakataan jo suojelualueellakin, paheksuu alueen lähellä asuva Pentti Kinnunen.

- Ennallistamiselle olisi todellinen tarve luonnontilansa menettäneissä talousmetsissä, joita on joka puolella Malahvian ympärillä. Hakkuilla pilattuja alueita on myös Malahvian Natura-alueella, mutta Metsähallitus hakkaa nyt niiden viereisiä, arvokkaita metsiä, sanoo Greenpeacen metsävastaava Matti Liimatainen.


julkaisi Editor klo 9:46 ap.

sunnuntaina, huhtikuuta 02, 2006

Malahvia: kuvaraportti

Luonto-Liiton nettisivuilta löytyy tuoreita kuvia Metsähallituksen ns. tutkimushakkuista Malahvian metsissä.

julkaisi Editor klo 9:39 ip.

Malahvia jälleen vaarassa

Metsähallitus on kuluneella viikolla aloittanut hakkuut Suomussalmen Malahviassa.

Suomen luonnonsuojeluliitto ja sen Kainuun luonnonsuojelupiiri eivät hyväksy Natura-alueella käynnistettyjä hakkuita. Valtioneuvoston päätöksen mukaan Natura-alueen toimenpiteet tuli toteuttaa vain saattamalla puustoltaan nuorehkoja ja tasarakenteisia alueita erirakenteisiksi. Malahvian hakkuut kohdistuvat laajempaan yhtenäiseen ja erirakenteiseen alueeseen esim. Heinävaaran alueella. Kuutiomäärien ja maastossa tehtyjen havaintojen perusteella nyt hakattavat metsäkuviot ovat erirakenteisia, runsaasti ylispuita ja lahopuita sisältäviä alueita vielä parempien alueiden seassa.

Kainuun luonnonsuojelupiiri on vastustanut hakkuita jatkuvasti, koska ennallistamisen lähtökohdat ovat arveluttavia. Jos samalla viedään suuri osa puista pois myytäväksi, voidaan toimenpide kyseenalaistaa luonnon hyvinvoinnin kannalta.

Malahviassa on luonnonarvojen lisäksi merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja ja alueen virkistyskäytön ja matkailun merkitys on voimistunut koko ajan.
Malahviaa netissä:

julkaisi Editor klo 9:55 ap.

lauantaina, huhtikuuta 01, 2006

Sipoonkorpi kansallispuistoksi joskus tulevaisuudessa?

Luonnonsuojeluliitto ja Natur och Miljö ovat esittäneet Sipoonkorven suojelemista kansallipuistona. Esitykseen sisältyy valtion sekä Helsingin ja Vantaan kaupunkien omistamia metsiä noin 2700 hehtaaria. Sipoonkorven luonto on valtakunnallisesti arvokas. Alueella on vanhoja metsiä, lehtoja ja arvokkaita perinnebiotooppeja. Sipoonkorpi on elintärkeä monille Etelä-Suomessa harvinaistuneille metsälajeille. Siellä on tavattu tähän mennessä 94 valtakunnallisesti uhanalaista tai silmälläpidettävää lajia.
Ympäristöministeriö ilmoitti tänään aprillipäivänä lähettävänsä lausunnolle ehdotukset asetuksiksi, joilla perustettaisiin luonnonsuojelualue Sipoonkorven valtionmaille. Sipoonkorvessa suojeltaisiin asetusehdotuksen mukaan 1 440 hehtaaria valtion maita. Kansallispuistoa ministeri ei lupaa.
Sipoonkorven suojelua voit edistää vaikka heti tänä viikonloppuna Etelä-Suomen metsät -sivuston ohjeiden avulla.

julkaisi Editor klo 1:02 ip.

Peurakaira @ Kiasma 1.4.

Peurakaira vs. Päätehakkuu?

Lauantaina 1.4. klo 14-15 @ Kiasma, Helsinki.
Ilmainen sisäänpääsy.

Kirmo Kivelän, Matti Snellmanin, Pertti Jääsaaren ja Hannu Pajun "audiovisuaalinen esitys, joka kommentoi viime aikoina käytyä kiistaa Lapin ikimetsien hakkuista. Peurakaira on Suomen suurimpia suojelualueiden ulkopuolella olevia hakkuiden uhkaamia luonnontilaisia ikimetsäalueita. Esitys perustuu eri vuodenaikoina Peurakairan alueella otettuihin valokuviin."

julkaisi Editor klo 12:14 ip.