Metsä-Lapissa suojelemattomia erämaita - Kartat netissä retkeilijöiden avuksi

Suomessa on säästynyt suojelualueiden ulkopuolella vielä laajoja, lähes täysin luonnontilaisia erämaisia alueita. Ympäristöjärjestöjen tuore raportti esittelee kahdeksan valtion omistamaa ja Metsähallituksen hakkuiden uhkaamaa aluetta Metsä-Lapissa. Kohteiden pinta-ala on yhteensä tuhat neliökilometriä, josta metsämaata on noin kolmannes. Loppuosa koostuu tuntureista, soista ja kitumaista.

Alueiden erityisarvoja ovat niiden lähes täydellinen luonnontila, yhtenäisyys ja erämaisuus. Ne on kuitenkin luokiteltu talousmetsiksi, joita on mahdollista hakata. Alueilta löydettiin tuhansia uhanalaisten eliölajien esiintymiä, joukossa jopa yksi tieteelle ennestään tuntematon laji.

Metsä-Lapin erämaat ovat jääneet väliinputoajiksi virallisia suojelupäätöksiä ja selvityksiä tehtäessä. 1990-luvulla ne rajattiin pois vanhojen metsien suojeluohjelman tutkimuksista. Ne jäivät ulos myös viimeisimmästä, helmikuussa Metsähallituksen julkistamasta vanhojen metsien suojelupäätöksestä.

Raportin nettisivuilla voi tutustua paitsi raporttiin, myös alueisiin runsaan kuva-aineiston avulla. Netistä voi myös tulostaa kohteiden karttoja. Järjestöt toivovat retkeilijöiden kiinnostuvan näistä upeista retkikohteista.

• "Metsä-Lapin suojelemattomat metsäerämaat" - raportti, kartat ja taustamateriaalia
• Tiedote 5.5.06: Hakkuut uhkaavat erämaita
  

Sademetsättömät puutarhakalusteet - vinkkejä ostajille

Maan ystävien, Luonto-Liiton ja Suomen luonnonsuojeluliiton tuore selvitys helpottaa kuluttajia sademetsäystävällisten puutarhahuonekalujen hankinnassa. Kauppiaat on jaettu kolmeen eri ryhmään, sen mukaan minkälaisia kalusteita heillä on tarjolla.

• Puutarhakalustekauppiaiden luokittelu
• Pala sademetsää patiolla? Taustatietoa trooppisiin puulajeihin liittyvistä ongelmista sekä osto-ohjeita kuluttajille
• Tiedote 4.5.06 Selvitys: Puutarhahuonekaluissa runsaasti sademetsäpuuta - Kauppiaiden vastuullisuus vaihtelee

Supon Nevalan Greenpeace-lausunnot hämmästyttävät

Kansanedustaja Heidi Hautala kommentoi Supon ylijohtaja Seppo Nevalan Greenpeace-aiheisia lausuntoja:
- Sisäisen turvallisuuden valvojien on pystyttävä arvioimaan Ylä-Lapin metsäkiistan kaltaisia yhteiskunnallisia konflikteja viileästi, jotta ei luoda vääriä uhkakuvia. Päinvastoin kuin Nevala antaa ymmärtää, on Ylä-Lapissa oman käden oikeutta käyttänyt aivan toinen osapuoli kuin Greenpeace tai laidunmetsistä huolestuneet poromiehet ja saamelaisjärjestöt.

- Greenpeace, samoin kuin muut Suomessa toimivat ympäristöjärjestöt, kuten WWF, Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto ja Maan ystävät, ovat laillisia järjestöjä. Järjestöjen periaatteisiin kuuluu toimia rauhanomaisesti ja väkivallattomasti. Kansalaistottelemattomuuteen, jota järjestöt joskus käyttävät, joudutaan turvautumaan vasta tilanteessa, jossa Nevalan mainitsemat demokraattiset kanavat eivät toimi. Ollakseen uskottavaa toiminnan on tapahduttava avoimesti, omilla kasvoilla ja omilla nimillä.

Ylä-Lapin metsäkiistan yksi pääongelma on Hautalan mielestä ollut se, ettei kaikkia osapuolia ole kohdeltu tasa-arvoisesti. Valtio ei ole Inarin saamelaispaliskuntien, poromiesten ja saamelaisjärjestöjen vetoomuksista huolimatta antanut liikelaitos Metsähallitukselle tarvittavia valtuuksia neuvotella tärkeiden metsien säästämisestä. Paliskuntien esittämät muutokset valtion metsien käytön suunnitteluun on sivuutettu. Valtion harjoittamaa poromiesten osallistamista maa- ja metsätalousministeriön alaista Paliskuntain yhdistystä kuulemalla ei myöskään voida kutsua puolueettomaksi eri osapuolten huomioon ottamiseksi.

- Ratkaisuja tuskin saadaan aikaiseksi niin kauan kuin viranomaiset Supon päällikön tapaan mustamaalaavat väkivallattomia ja rauhanomaisia toimintatapoja harjoittavaa laillista kansalaisjärjestöä, Hautala päättää.

• Hautalan kannanotto 5.5.06